On rohkeiden kokeilujen aika

Ajatustyötä tekevillä aikaansaavuuden kokemus on hyvän työntekijäkokemuksen ytimessä. Nyt jos koskaan on ajatustyön rohkeiden kokeilujen aika. Työelämän trenditutkimusten mukaan myönteinen kokemus aikaansaavudesta vahvistaa sekä työn merkityksellisyyttä että parempaa hyvinvointia työssä.

Tiedäthän sen tunteen, kun saa jotakin oikeasti aikaan. Silloin oma työ vie asioita eteenpäin ja synnyttää arvoa – sekä itselle että omaan työhön laajemmin.

Valitettavan moni meistä työtä tekevistä, niin yrittäjän, johtajan tai työntekijän roolissa, kuvaa työarkeaan kuitenkin tavalla, joka on hyvin kaukana tästä. Työpäivät kuluvat palaverirumbaan, sähköposteihin ja pikaviesteihin vastaamiseen ja päivän päätteeksi olo on epävarma: 

Tuliko mitään olennaista oikeasti tehtyä? Miksi en ehdi tekemään oikeita töitäni?

Olemme ajatustyötä tekevinä tavallaan ylityöllistettyjä, mutta oma kokemuksemme on, että osaamisemme on silti alihyödynnettyä. Näin on, koska emme ehdi tekemään niitä asioita, jotka synnyttävät aitoa aikaansaavuuden kokemusta. Oma ajatus siitä, että en saa riittävästi aikaan synnyttää onton tunteen työssä onnistumisesta, kun työn merkitykselliset hetket jäävätkin pirstaleisen työpäivän varjoon. Tämä tilanne heikentää tuottavuutta, työhön sitoutumista ja hyvinvointia.

Mutta miten voisin palauttaa aikaansaamisen ilon ja hallinnan tunteen sekä itselleni että työntekijöilleni?

Keskittymisen suojeleminen ja oman työn johtaminen kannattaa

Ajatustyön ja tietotyön aikakaudella tärkein työvälineemme on oma keskittymis- ja ajattelukyky. Huolta herättävää on, jos jatkuva kuormittuminen uhkaa tätä. Tutkimusten mukaan meillä nykyihmisillä keskittymisen aikajänne on enään 47 sekuntia ja sitten huomio siirtyy jo toisaalle.

Mitä tuossa 47 sekunnissa ehtii saada aikaan?

Ajattelun hätätila on uhkaavaa. Digitaalinen monikanavaisuus, jatkuvat keskeytykset ja viestitulvat tekevät työstä reaktiivista. Useimmilla sama meno jatkuu myös työn ulkopuolella, vapaa-ajalla. Tämä keskittymis- ja ajattelukyvyn kuormitustila on realismia ja kompastelemme tässä ajassa näiden asioiden kanssa, halusimme tai emme.

Aikaansaavuuden kokemus syntyy siitä, että voi kokea hallitsevansa omaa tekemistään. Että on tilaa keskittyä, oivaltaa ja edistää merkityksellisiä asioita. Tämä vaatii tietoisuutta keskittymiskyvyn suojelmiseksi ja oman työn johtamiseksi. Tarvitaan taitoa valita, mihin suuntaan haluan kohdentaa oman energiani.

Coaching-prosessissa pysähdytään tavoitteellisesti pohtimaan omia toimintatapoja ja haluttuja uusia suuntia. Kun haluat löytää oman aikaansaavuutesi äärelle, niin voit etsiä sisimmästäsi vastaukset näihin kysymyksiin:

• Mikä on minulle työssä oikeasti merkityksellistä?

• Mihin haluan käyttää aikani ja energiani?

• Mitkä tavat tukevat aikaansaavuutta – ja mistä olisi aika päästää irti?

Coachina en tarjoa valmiita vastauksia, vaan löydämme yhdessä sen mikä on hukassa. Pysähtyminen ja ääneen ajatteleminen rakentavat itsetuntemusta, selkeyttävät suuntaa ja tuovat tekemiseen uudenlaista fokusta ja virtaa. On ilo löytää oma työskentelyrytmi ja vaikuttaa oman työn suunnittelun kautta siihen, miten keskityn ja reagoin asioihin. Nämä jo vahvistavat hallinnan tunteen kokemustasi, työn imusi kasvaa ja aikaansaavuutesi vahvistuu.

Moni tunnistaa tarpeen kirkastaa työnsä tarkoitusta ja palauttaa keskittymisen taitoaan lähemmäs sitä, mitä ennen oli. Coachingasiakkaani sanoittavat sitä usein näin: haluan kirkastaa suuntaa ja saada aikaan oikeita asioita. Tähän Coaching johtajuuteen -ohjelma tarjoaa tehokkaan tuen.

Aikaansaavuuden kokemus rakennetaan työyhteisössä kulttuurin kautta

Liian usein yrityksissä aikaansaavuuden haasteet yritetään ratkaista pelkästään yksilötason keinoilla: ajanhallintakoulutuksilla, tehokkuusvinkeillä tai henkilökohtaisilla hyvinvointiohjelmilla. Nämä voivat auttaa hetkellisesti, mutta jos työympäristö on täynnä keskeytyksiä, kokoukset vievät kaiken ajan ja rakenteet eivät tue keskittymistä, yksilöiden keinot eivät yksinkertaisesti ole riittäviä.

Aikaansaavuus ei synny yksinomaan yksilösuorituksista – se onkin systeeminen ilmiö. Työpaikkojen ja organisaatioiden on uskallettava tarkastella ajatustyön ja aikaansaavuuden kannalta omaa toimintakulttuuriaan rehellisesti:

• Miten meillä tehdään työtä?

• Miten kokoukset, viestintä ja yhteistyö tukevat työn ydintä?

• Millaista kulttuuria johdamme – tiedostaen tai tiedostamatta?

• Mitä ihmiset ajattelevat kulttuuristamme ja mitä kehittämisideoita heillä on?

Moni johtaja kokee neuvottomuutta näiden haasteiden äärellä. Työtapojen ja kulttuurin muuttaminen tuntuu monimutkaiselta, eikä siihen ole valmiita malleja. Ajattelutyön johtaminen on tärkeää nostaa johdon agendalle yhä vahvemmin. Johtamisen tehtävänä on luoda puitteet, joissa ihmiset voivat onnistua. Ja tässä coachingilla on paljon annettavaa.

Coaching johtajuuteen ja Coaching työyhteisölle -ohjelmat tarjoavat luotettavan ja turvallisen tilan, jossa voit pysähtyä tutkimaan omaa johtajuutta, työyhteisöä, ajattelumalleja, kulttuuria ja toimintamalleja. Coaching auttaa löytämään uusia tapoja tukea työn sujuvuutta ja rakentaa kulttuuria, jossa on lupa kokeilla, oppia ja uudistua. Kun saat itse kokemuksen oivalluksesta ja kokeilun voimasta, uskallat haastaa myös oman organisaatiosi tekemään samoin.

Rohkeiden kokeilujen merkitys: uudistuminen ei tapahdu ajattelemalla, vaan tekemällä

Työn tuottavuus ei kasva tekemällä enemmän, vaan tekemällä eri tavalla.

Rohkeat kokeilut ovat paras tapa testata uusia työtapoja ja löytää käytännössä se, mikä toimii. Perinteisesti muutoksia ja kokeiluja fiilataan viimeiseen asti ennen käytäntöönvientiä tai kokeilut ovat pliisuja pieniä kompromissien korjausliikkeitä jonkun toimimattoman jutun kylkeen. Kuulostaako tutulta?

Rohkea ja aidosti uudistava kokeilu voi olla pieni tai suuri, mutta tärkeää siinä on, että se mahdollistaa nykytilanteen näkyville tulemisen sekä riittävän selkeän arvioinnin siitä tuoko kokeilu aitoa lisäarvoa ja lisääkö se aikaansaavuuden kokemusta. Joskus voidaan vetää tilanne niin sanotusti överin kautta linjaan. Esimerkiksi jotenkin näin:

• Kokouksia vähennetään/lopetetaan tietoisesti kuukaudeksi ja mitataan vaikutus

• Sovitaan, että sähköposteja ei lähetetä lainkaan iltaisin klo 18.00 jälkeen

• Tiimi testaa nelipäiväistä työviikkoa kuukauden ajan ja mitataan sen vaikutus tuottavuuteen

• Tuetaan palautumista sallimalla “minilounasunet” vaikka keskellä päivää keskittymisen vaalimiseksi

Rohkeiden kokeilujen tulokset ovat usein yllättäviä: tuottavuus paranee, keskittymiskyky vahvistuu ja yhteisöllisyys lisääntyy. Ennen kaikkea yhteisesti sovitut rohkeat kokeilut pakottavat kysymään: miksi teemme työmme juuri näin – ja voisimmeko tehdä sen fiksummin?

Kokeilujen todellinen arvo syntyy kuitenkin havainnoimisesta, totutun kriittisestä tarkastelusta ja siitä oppimisesta. Siksi nämä tilanteet vaativat rakenteen eli tilan yhteiselle reflektoinnille, jossa tuloksia ja kokemuksia voidaan yhdessä avata ja keskustella niistä.

Tiimicoaching on mainio rohkeita kokeiluja ja uudistumista tukeva kehittämismenetelmä. Siinä coach auttaa tiimejä tutkimaan omia toimintatapojaan, vahvistamaan luottamusta ja rakentamaan yhteisiä pelisääntöjä. Kun tiimi oppii keskustelemaan yhdessä avoimesti ja reflektoimaan kokeiluja, syntyy uutta oppiva työyhteisö, jossa muutos ei pelota vaan innostaa.

Muutos tapahtuu toiminnan ja kulttuurin tietoisen muotoilun kautta

Pandemia osoitti, että työn tekemisen tapoja voidaan muuttaa nopeasti, kun on pakko. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä se tietoisesti – ilman kriisiä, mutta yhtä päättäväisesti. Kulttuurin muutos ei tapahdu strategiapapereissa, vaan arjen teoissa. Ajattelu muuttuu vasta, kun toiminta muuttuu. Coachingin avulla muutokseen on mahdollista luoda selkeä suunta, rakenne ja rytmi.

Kulttuurinmuutos ja uudet toimintatavat eivät ole pelkkä yksittäinen projekti vaan jatkuva oppimisprosessi, jota on mahdollista vaikuttavasti johtaa ja ohjata coachingin keinoin:

• auttaa yksilöitä tunnistamaan omat kasvunpaikkansa

• tukee johtajia johtamaan rohkeammin ja inhimillisemmin

• antaa tiimeille välineet keskustella, kokeilla ja oppia yhdessä

Valot päälle – kohti aikaansaavaa, oppivaa ja hyvinvoivaa työelämää

Aikaansaavuuden kokemus ei ole vain tuottavuusmittari. Se on myös hyvinvoinnin ja työnilon perusta. Tätähän me kaikki työelämältämme tilaamme:
Kun koen saavani aikaan merkityksellisiä asioita, motivaationi, energiani ja sitoutumiseni kasvavat kohisten.

Sama kaava pätee organisaatioon ja isompaan joukkoon työntekijöitä. Sen vaikuttavuus vain vahvistuu, kun työyhteisössä tietoisesti rakentuu kulttuuri, jossa on lupa kokeilla, oivaltaa ja kehittyä yhdessä. Syntyy uutta luovaa energiaa, joka heijastuu sekä tuloksiin että ihmisten hyvinvointiin. Kokonaistuottavuus nousee.

Coaching on kehittämismenetelmänä tässä kohtaan voimakas apuri, joka tarjoaa johtajille ja tiimeille tilan, jossa voi pysähtyä, reflektoida ja rakentaa uutta suuntaa. Se tekee oppimisesta näkyvää ja muutoksesta kestävää.

Nyt on aika kytkeä valot päälle, tehdä rohkeita kokeiluja yksin ja yhdessä. On aika tehdä työtä innostuneesti, sitoutuneesti ja hyvin voiden.

Onko sinun työpaikkallasi taattu edellytykset laadukkaalle ajatustyölle?

Tukeeko kulttuurinne rohkeita kokeilija uudistumisen ja aikaansaavuuden kokemuksien mahdollistamiseksi?

Jos tunnistat johtajana aikaansaavuuden haasteita - syy siihen ei ole sinussa. Yrityskulttuurin ja työyhteisökokemuksen muotoilemiseksi tai rohkeiden kokeilujen ideoimiseksi tarvitset aikaa ajatella ja pysähtyä, sanoittaa nykytilannetta, muutostarpeita ja kokemuksiasi ääneen.

Jos sinussa heräsi tämän tekstin äärellä tarve puhua ääneen joko omasta aikaansaavuudestasi, ajatustyön tukkeumista tai yrityskulttuurinne uudistamisesta, niin varaa maksuton tutustumiscoachingtapaaminen kanssani. Autan sinua mielelläni.

Coaching johtajuuteen -ohjelma on neljän kuukauden yhteinen matka, jonka aikana tuen kasvuasi johtajana ja autan sinua löytämään sen mikä on hukassa. Reitti selkeytyy pysähtymällä, ravistelemalla käpyä ja tarkastelemalla siltä tippuvia siemeniä mahdollisuutena uusiin askeliin.

Koe kanssani Käpynen eli käänteentekevä pysähtyminen. 🤎

Mennään seuraavaan mutkaan yhdessä.

– Mari Elina