Neuvomalla auttaminen on tehotonta - kerron sinulle miksi

Onko sinulla tapana jakaa neuvoja hetkenä, kun niitä ei edes ole sinulta pyydetty? Tai oletko ollut tilanteessa, jossa sinua on neuvottu pyytämättä ja olet pahoittanut mielesi? Kerron tässä blogissa sinulle miksi neuvomisen tavasta luopuminen vie sinua eteenpäin keskustelijana ja onnistut auttamisessa paremmin - olit keskustelussa sitten kollegan, työntekijäsi, asiakkaan tai ystävän kanssa.

Neuvominen kaventaa ajattelua ja yhteyttä

On totta, että toisille meistä on ominaista ja myös persoonan kautta tullut toimintatapa tietää, sanoa, ottaa kantaa ja jakaa auliisti neuvoja. Pyytämättä neuvominen on turmiollista, rajat ylittävää. On kuitenkin inhimillistä, että auttamisen halun tai työroolin vuoksi neuvojen jakaminen on yleistä. Se on usein roolista käsin opittu, joskin ajattelematon toimintatapa erilaisissa keskustelutilanteissa. Tunnustan, että tässä tunnen piston sisuksissani, kun muistojen kätköistä nousee esiin tilanteita joissa olen syöttänyt omaa ratkaisuköyttäni toiselle huonolla menestyksellä. Onko sinussa neuvojen jakajan vikaa?

Johtamistyötä tehdessäsi odotusarvo neuvomiselle ja valmiille vastauksille saattaa hämätä ja luoda sinulle toimintatapoja, jotka eivät ole mielekkäitä. Kun työkulttuuri on vahvasti esihenkilövetoinen ja jos oma orientaatiosi on kiireen ja “vastausautomaatti” odotusten lukitsema, niin keskustelut kulkevat totutusti aina samaa rataa ja jäävät yksipuolisiksi. Karkeasti näin: on haaste, otetaan keskustelu, muutama ajatus työntekijältä siitä ja sitten sinulta esihenkilönä muutama pointti sekä valmis vastaus ja päätös miten toimitaan asian kanssa. Voisiko keskustelu kulkea toisella tavalla?

Neuvominen antaa monia vääriä viestejä ja rajoittaa keskustelukumppanisi potentiaalin ja kyvykkyyden esille pääsyä. Valmiiksi syötetty ratkaisu rajoittaa ajattelun kehittymistä ja itseohjautuvuutta, kun asian syvempi pohdinta, erilaiset näkökulmat ja ajatuksenvaihdot tyrehtyvät vastavuoroisen keskustelun puutteiden vuoksi. Tämä estää myös ongelmanratkaisutaidon ja luovan ajattelun kehittymistä. Neuvominen voi viestittää myös siitä, että “et ehkä kykene tähän itsenäisesti” ja se vähentää itseluottamusta. Keskustelukokemuksesta muotoutuukin ikävä, alaspainava kokemus.

On tutkittu tosiasia, että kun saan oivaltaa asian ratkaisun itse sitoudun sen toteuttamiseen ja tekemiseen syvemmin. Oman ajattelun ja oivalluksen kautta ratkaisun löytäminen herättää vastuun tunteen ja halun toimia oivalluksen mukaisesti.

Meillä ihmisillä on syvä kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve. Siksi keskeistä hyvän ja onnistuneen keskustelutilanteen kannalta, on tuottaa toiselle tietoisesti kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemusta. Valmentavassa lähestymistavassa keskeistä on kysymysten voima ja aktiivinen kuunteleminen. Ne ovat tehokkaat vastavoimat parhaan ja valmiin ratkaisun tyrkyttämiselle. Kun annat toiselle tilaa ja aikaa ajatella ääneen, niin vastaukset ja ratkaisut tulevat häneltä itseltään ennemmin tai myöhemmin.

Mikäli haluat pysähtyä pohtimaan tapaasi keskustella, ajatella ja johtaa itseäsi ja toisia - löytää oman johtajuutesi äärelle, tutustu coaching johtajuuteen -ohjelmaan ja varaa jutteluhetki kanssani.

Muutos vastausautomaatista ajattelukaveriksi

Keskustelutilanteet ovat opettavaisia, kun olet valmis tutkiskelemaan niitä. Oppiminen erilaisista kokemuksista ja tilanteista avartaa itsetuntemustasi siitä, millainen keskustelija olen ja millainen haluan olla. Keskustelutilanteessa on havaittavissa tiivistysti nämä neljä perustaitoa:

• kyky kuunnella

• kyky puhua

• kyky säädellä omia impulsseja

• kyky luoda näistä kaikista vastavuoroinen tapahtuma

Kun haasteenasi on liiallinen neuvominen ja ratkaisujen antaminen valmiina, on keskeistä kehittyä keskustelutilanteissa omien impulssien säätelyyn. Malta pysäyttää neuvomismoodi ja sen sijaan kysy hyvä eteenpäinvievä kysymys tai jatka toisen puheen kuuntelua läsnäolevasti. Neuvomistarve ja oman ratkaisun ilmaisemisen tarve usein sulkee korvamme ja kuunteleminen ajatuksen kanssa on vaikeaa. Mutta jo haasteen tiedostaminen vie sinua eteenpäin.

Ilona Rauhalan kirjassa Keskustelun voima (2020) esitetään selkeästi onnistuneen keskustelun viisi elementtiä: Viritä, Kuule, Tutki, Jäsennä, Sulje.

• Virittäytyminen avaa oven mahdollisuudelle keskustella. (Mitä sinulle kuuluu?)

• Huolellinen kuunteleminen ja kuuleminen tuo keskusteluun turvallisuutta ja tilaa. (Kerro lisää.)

• Tutkiva ote tekee keskustelusta kiinnostavan ja auttaa tunnistamaan, mitä kaikkea asiaan liittyy ja mikä on tärkeää. (Mistä tässä on kysymys?)

• Jäsentäminen auttaa erittelemään sen, mistä on keskusteltu ja mihin päätöksiin ja valintoihin sen perusteella sitoudutaan. (Mikä on sinulle tässä kaikkein tärkeintä nyt?)

• Sulkeminen on keskustelun viemistä päätökseen. Sitä, että keskustelu päätetään, vaikka käsiteltävä asia ei tulekaan sillä kertaa valmiiksi. (Laitetaanpa tähän piste.)

Kun haluat kehittyä keskustelijana ja muuttua neuvojen antajasta ajattelukaveriksi, huomaat myös itse keskustelukokemuksissa tapahtuvan muutoksen. Oivalluttaminen ja toisen aktiivinen kuunteleminen ravitsee vuorovaikutussuhdettanne, tuntuu hyvältä ja keskustelut ovat eteenpäinvieviä.

Haluan kannustaa sinua ratkaisukeskeisen lähestymistavan kautta kehittymään: Tee lisää sitä, mikä toimii. Kun jokin ei toimi, tee jotain toisin. Itsetuntemus on itsensä kehittämisen kivijalka ja omasta johtajuudesta jutteleminen on hyödyllistä.

Oma ammatillinen kasvutarinani neuvojasta kuuntelijaksi

Pyytämättä neuvomisen teema on minulle omakohtaisesti käänteentekevän merkityksellinen, koska siihen kytkeytyy oman ammatillisen urani keskeisin ja pysäyttävin oivallus, oikeastaan pamaus. Tätä pamausta edelsi se, että koin epämiellyttävänä ja painavana kehittämisasiantuntijan roolistani käsin tulevat odotukset neuvoista, valmiista toimintaohjeista ja ratkaisuista asiakkaiden tilanteissa.

Olin oppinut tähän rooliin ja puhuin sujuvasti jargoniaa, ohjeistin ja neuvoin sen minkä osasin. Minua hiersi kuitenkin todellisen keskustelun ja syvällisemmän pohdinnan vähäisyys ja se, että olin kuin vastausautomaation vankina ja asiakkaat jäivät etäisiksi. Samalla sisälläni koin epävarmuutta osaamisestani ja tiedoistani, tunnistin keskustelutilanteiden heikon vaikuttavuuden ja että yhteistyön tulokset eivät olleet parhaita. Koska usein lopputulema oli se, että vastapuolena ollut ihminen toimi täysin toisin kuin mistä olimme, tai minä olin puhunut.

“Eräs yrittäjä tuli luokseni kehittämisajatusten kanssa ja puhuimme hänen yrityksensä liiketoiminnan tulevaisuudesta. Innostuin ja neuvoin kuinka sitä ja tätä tekemällä pääset bisneksessä eteenpäin ja saavutat uutta kasvua. Yrittäjä kuunteli, ilmaisi kiinnostusta asiaan, tarttui positiivisesti ajatuksiini jatkaen niitä, mutta kuitenkin jollain tavalla vetäytyi kuoreensa ja puhui lopussa yhä vähemmän. Minun mielessäni kaikki oli selvää ja että rahoituskuviot järjestyvät kyllä, kunhan laittaa hihat heilumaan.

Hän lähti luotani ja viikon päästä ilmoitti soittamalla, että tämä ei nyt oikein tunnu omalta jutulta, kun ei ole ehkä aikaa panostaa asiaan. Nyt tunnistan, että minun syöttämäni kehitysidea ei ollut se, mikä hänellä oli mielessään. En keskustelussa malttanut kuunnella sitä, koska olin ihastunut omaan versiooni ja perustelin sen mahtavuutta kaikin keinoin. Ja olin pettynyt, kun hän valitsi ja toimi toisin. Ajattelin, että tein työni huonosti. Ja niin teinkin.“

Nämä solmut toistuivat ja siitä muotoutui itselleni painolasti, joka lopulta söi työhön liittyvän sisäisen motivaationi. Muistan ajatelleeni, että minä en ole oikeanlainen ihminen näihin hommiin. Siinä kipuillessani hakeudun pitkän harkinnan jälkeen sertifioituun business coaching -koulutukseen. Se oivalluttava pamaus tapahtui koulutuksen alkumetreillä, kun kouluttajani Raija Salomaa kertoi, että kun toimit coachina sinun ei tarvitse tietää mitään, riittää kun kuuntelet ja kysyt lisätietoja asioista. Ja että neuvoa ei saa, eikä syöttää omia ratkaisuja.

PAM! Tunsin syvää helpotusta siitä, että nyt olen löytänyt sen, mitä haluan tehdä. Auttaa ihmisiä työelämässään ilman neuvomista! Olen kiitollinen tästä pamauksesta, joka kannattelee minua yhä coachingtyössäni asiakkaiden kanssa. Uskon vastavuoroisen ja valmentavan keskustelun taikavoimaan, koska meillä kaikilla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olemme.

Mietin, että mitenkähän hoitaisin tuon kymmenisen vuotta sitten käydyn keskustelun nyt ja mikä olisi lopputulema. Varmasti erilainen.

Hyviä keskusteluja voi käydä monissa eri tilanteissa ja rooleissa. Coaching johtajuuteen - ohjelman aikana kehityt johtajana tavoitteesi mukaisesti. Keskusteluissa painottuvat usein esim. oman työn ja työtehtävien selkeyttämiseen, johtamistyöhön, oman työhyvinvoinnin kohentamiseen, omien työskentelytapojen kehittämiseen tai asioiden toimeenpanon edistämiseen sekä ammatilliseen kasvuun.

Toivon, että sinä saat kokea keskustelun voiman vaikuttavuuden työssäsi myönteisellä tavalla. Koe sinäkin käänteentekevä pysähtyminen. Varaa maksuton tunnin jutteluhetki kanssani. Autan sinua mielelläni.

– Mari Elina